top of page
EXPERIENCE BOWHUNTING CLUB
  • Writer's pictureEsa Sinkkonen

LOPEN JAHTI 6-8.10.2023


Experience Bowhunting Clubin jahtiviikonloppu Lopella raapaistiin käyntiin perjantaina 6.10 kokoontumalla majoitukseen josta siirryttiin vaiheittain iltakytiksille. 4 jousiampujaa puihin, peltojen reunoille ja 1 kiväärin kanssa kytistelttaan. Sääolot kytistä ajatellen oli loistavat viilentyvän ilman myötä. Ilta eteni ja pimeys hiipi alueelle mutta kaatoja ei kuulunut. (Olin jonkin verran hämmästynyt) Toki kävi ehkä niin että muutamien muuttujien myötä kytikseen menot saattoi olla hieman myöhässä, tätä en avaa tässä enempää.


Lauantaina aamulla kokoonnuttiin Klo 8:00 nylkyvajalle jossa vedin pienen alkuesittelyn päivän kulusta ja jaoin vieraat seuramme omien osallistujien kyytiin ja lähdettiin passipaikoille. Koirat (4 kpl) pääsi töihinsä n. 08:40 josta ei mennyt kauankaan kun ensimmäiset ajohaukut alkoi kuulumaan. Ajot kulki ja radiosta kuului välillä "tuosta läheltä meni mutta ei päässy ampumaan...." Itselläni tuli myös eteen paikka mutta peura pysähtyi juuri sopivasti puun taakse ja eipähän siihe ampua voinut. Sanoin viereiselle passittajalle että "siulle tulee, en voinut ampua" Hetki sen jälkeen kuului laukaus. Hetken kuluttua sain kuulla että peura on nurin. Ja kaadon pääsi puristamaan clubilainen ja vieläpä oman koiran ajosta.

Seuraavassa vedossa oli konkarikoirat vuorossa olosuhteiden haastavuuden takia koska vettä satoi aivan kaatamalla ja oli nuorien koirien huilivuoro. Tässä vedossa toinen veteraaneista kaivoi peuran ajolle passituksen ulkopuolelta mutta toi pelikaverinsa näytille parille passittajalle. Tämä yksilö liikkui sen verran lujaa että säästi nahkansa.


Puolen päivän jälkeen mentiinkin yllättäen tulille paikallisen enduro safarien järjestäjän laavulle jossa meille oli tarjolla kaikenlaisia herkkuja. Hänen asiakkailtaan oli jäänyt herkkuja sen verran että mekin saimme vatsat täyteen.


Iltapäivällä otettiin vielä yks nopee veto (todellisuudessa veto kesti liki 1,5 tuntia) Kolmella koiralla lähti tämä veto käyntiin ja kyllähän ajettavaa löytyi mutta ampumapaikkaa ei tullut kellekään passittajalle.


Metsästyspäivän päätteeksi nyljettiin aamulla saatu peura ja eräs osallistujista veti meille lyhyen koulutuksen ensiavusta ja sen merkityksestä vahingon sattuessa. Harjoittelimme kiristyssiteen käyttöä ja sen jälkeen oli mahdollisuus ostaa itselleen sellainen.


Nopean varusteiden vaihdon jälkeen oli aika siirtyä iltakytiksille. Tällä kertaa lähtijöitä oli kolme, kaikki meni kiväärikoppeihin. Jousipassitukset puussa olisi nousevan myrskyn myötä olleet vaarallisia.

Kun kytikset oli käynnissä, olin majoituspaikassa tekemässä parin vieraan kanssa podkastia mutta se me jouduttiin keskeyttämään kun tuli kaatoilmoitukset molempien paikkojen osalta lähes yhtä aikaa. Kaksi kaatoa oli varmaa! Ja siitähän lähdettiin porukalla hakemaan otuksia vajalle ja nylkyhommat käyntiin. Toinen kaadoista oli vasa ja se oli nopiasti kylmiössä.

Toinen oli tappisarvi pukki joka nyljettiin niin että ampuja sai nahkan trofeeksi, tulevan kallotrofeen lisäksi. Kyseinen pukki oli ampujalle ensimmäinen sorkkariista ja hänen kesällä ostamalleen kiväärille ns. verikaste eli ensimmäinen kaato.


Tapio oli lopultakin suosiollisella päällä, ehkäpä siksi että kyttäämään lähtijät uhmasivat myrskyä.


Sunnuntai aamun paloittelekoulutus alkoi suunnitellusti klo 9:00 jälkeen vaikka illalla kaatoja oli peijjaistettu kuten asiaan kuuluu.

Se ei estänyt ketään osallistumasta.

Aikamme kun veitsiä heiluteltiin saatiin lihat luista irti ja tuotteet vakuumiin.


Tämän jälkeen kukin suuntasi kotimatkalle ja luulen että mietteet matkalla oli vielä jonkin aikaa jahdissa kunnes kotiin tullessa iskeytyi se normaali clubilaiselle tuttu tila, haikeus siitä että arki pukkaa päälle...

Comments


bottom of page